Suuren kiinteistön talotekniikka tuottaa valtavat määrät dataa. Tuhannet anturit mittaavat jatkuvasti rakennuksen toimintaa, ilmanlaatua, energiankulutusta ja turvallisuutta. Järjestelmät tuottavat tietoa, jonka avulla rakennuksen toimintoja voidaan ohjata, optimoida ja ylläpitää tehokkaasti. Tietoa on paljon, mutta miten sen avulla voidaan parantaa ja kehittää kiinteistöjen ennakoivaa kunnossapitoa, suorituskykyä ja käytettävyyttä sekä taata kiinteistön arvon säilyminen?
Luotealaiset päättivät lähestyä haastetta rohkeasti ideoimalla hackathon-tapahtuman. Hackathon on nopeatahtinen, usein muutaman päivän kestävä kehittäjien tapahtuma, jossa monialaiset tiimit luovat uusia ratkaisuja todellisiin haasteisiin. Rakennus- ja kiinteistöalalla teemoina ovat usein datan hyödyntäminen, energiatehokkuus ja kiinteistöjen älykäs ylläpito. Luotean hackathon-avauksen tavoitteena oli pureutua syvemmälle kiinteistöjen ennakoivaan kunnossapitoon ja älykkäämpien rakennusten kehittämiseen.
Luotean hackathonissa osallistujat työskentelivät todellisten operatiivisten ja rakennuksiin liittyvien tietojen parissa kehittääkseen ratkaisuja esimerkiksi ennakoivaan kunnossapitoon, rakennusten olosuhteiden optimointiin sekä sisäolosuhteiden ja tilankäytön parantamiseen. Tilaisuuden henkeen kuuluu, että haaste on avoin, kaikki tieto ei ole alussa saatavilla ja tiimien odotetaan tutkivan, kyseenalaistavan ja suunnittelevan omia lähestymistapojaan. Lopputuloksena voi olla idea, toimintamalli tai jopa valmis, käyttöönotettava palvelu.
Tapahtuman lopuksi eri tiimit esittelivät ideansa Luotean tuomaristolle. Parhaat myös palkittiin rahapalkinnoilla. Hackathonin voitti Auttaa.ai ratkaisulla, jonka avulla kiinteistöpalveluja voidaan räätälöidä data-analytiikan menetelmiä hyödyntäen.
Uusia ideoita kehitykseen ja heti käyttöönotettavaksi
Helsingissä Maria 01:n tiloissa yhdessä KiraHubin kanssa järjestetty tapahtuma herätti runsaasti mielenkiintoa. Tiimejä muodostettiin yhteensä 13, ja ne tarttuivat innolla haasteeseen. Luotean historiassa hackathon oli ensimmäinen, eikä se ole ollut kiinteistö- tai rakennusalalla viime vuosina kovinkaan yleinen menetelmä. Luotean kehityspäällikkö Matias Riihiahon mukaan tärkeää oli myös verkostoituminen ja uudet kontaktit.
"Osallistujat tiimiytettiin hyvin. He edustivat kiitettävästi eri osaamisalueita: mukana oli kartta-analyysin tuottajia, data-analytiikan asiantuntijoita ja ohjelmistokehittäjiä. Poikkitieteellinen työ tuo uusia ideoita ja auttaa katsomaan aihetta eri näkökulmista", Matias Riihiaho kertoo.
Riihiaho itse vietti suurimman osan kesäkuun viikonlopusta hackathonin haasteiden parissa mentoroiden, neuvoen ja haastaen tiimejä.
"Tuloksena oli ketterää soveltamista ja tiedon hyödyntämistä. Kokeilu vahvisti ajatusta siitä, että oikeilla työkaluilla ja uskalluksella syntyy tuloksia. Saimme ideoita, joita voimme ottaa heti käyttöön esimerkiksi tiedon esittämisessä ja jalostamisessa uusien suorituskykymittareiden löytämiseksi sekä tapoja käyttää teknologioita uudella tavalla", Riihiaho tiivistää viikonlopun keskeiset opit.
Kiinteistöalalla dataa syntyy paljon. Kun tietoa ei ole vielä hyödynnetty ja valjastettu kehityskäyttöön, asiantuntijat kutsuvat sitä ”sotkuiseksi”. Dataa pitää jäsentää uudella tavalla ja etsiä asiakasta hyödyttäviä malleja, joilla päästään säästöihin ja energiatehokkuuteen tai parannetaan esimerkiksi työturvallisuutta tai tiedon visualisointia päätöksentekoa varten. Tiivis hackathon tarjoaa tähän paljon mahdollisuuksia.
Tapahtuma avasi uusia oivalluksia myös osallistujille
Blagoy Manevski työskentelee tutkimusinsinöörinä Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Luotean hackathon oli ensimmäinen oman alan hackathon, johon hän osallistui. Parasta hänen mukaansa olikin pääsy oikean ja relevantin tiedon äärelle.
"Taustani on arkkitehtuurissa ja rakentamisen tietojenkäsittelyssä. Työskentelen tällä hetkellä rakentamisen datan hyödyntämisen parissa, joten hackathon oli hyvä mahdollisuus testata joitakin ideoita", Manevski kertoo.
Rakentamisen tiedonhallinnan ammattilaisena Manevskia kiinnostaa tiedon hyödyntäminen rakennusalalla, ja siihen Luotean tilaisuus tarjosi loistavan mahdollisuuden.
"Uskon, että tulevaisuudessa ei pelkästään kiinteistöjohto vaan kaikki osapuolet pystyvät hyödyntämään linkitettyä rakennustietoa. Hackathon opetti paljon datan hyödyntämisestä alalla", Manevski kuvaa.
Vastuullisuus, energian käyttö sekä tilojen ja resurssien optimointi nousevat vahvasti esille Luotean asiakkaiden toiminnassa. Energiatehokkuus ja resurssien optimointi kiinnostivat myös hackathon-tapahtuman osallistujia.
"Mielestäni ennakoivan ylläpidon avulla voimme optimoida resursseja ja toimia kestävämmin. Esimerkiksi milloin palovaroittimet kannattaa vaihtaa, milloin ja missä kannattaa siivota tai miten ja missä ilmaa kannattaa puhdistaa. Nämä ovat esimerkkejä, mutta käytännössä tuotteiden ja omaisuuden käyttöikää voidaan pidentää mahdollisimman pitkälle, vähentää vältettävissä olevia vahinkoja ja optimoida energian käyttöä", kertoo hackathoniin osallistunut data-analyytikko Núria Canals.
Canals työskentelee Helsingissä start-upissa, jossa tietokonenäköä käytetään koripallopelaajien vartalomekaniikan analysointiin. Hackathoniin Núria Canals osallistui sattumalta ystävänsä kehotuksesta. Luotea ei ollut ennestään tuttu, mutta käsiteltävät teemat kiinnostivat.
"Pidän todella paljon siitä, mitä Luotealla tehdään. Opin, kuinka yritykset hallinnoivat dataansa ja miten sitä voidaan parantaa, jotta ennustemallit toimisivat paremmin. Tutustuin joihinkin Luotean projekteista ja haluan oppia niistä lisää sekä miettiä toteutettavia ratkaisuja", Canals kertoo.